Nisäkkäät

Orava on Vanhankaupunginlahden yleisimpiä nisäkkäitä. Kuva: Esa Nikunen

Orava on Vanhankaupunginlahden yleisimpiä nisäkkäitä. Kuva: Esa Nikunen

Vanhankaupunginlahden nisäkkäät

Vanhankaupunginlahden nisäkäsmaailman näkyvin muutos on ollut metsäkauriin asettuminen alueelle. Metsäkauriista tehtiin ensihavainto vuonna 2003. Vuonna 2011 alueella oli pariskunta, joka sai vasan. Nyt vasovia naaraita on useita ja kauriiden määrä ainakin toistakymmentä. Osa kauriista on tullut melko pelottomiksi, sillä ne ruokailevat avoimella pellolla. Kauriit viihtyvät enimmäkseen lahden itärannalla Fastholman ja Hakalanniemen välissä. Talvisin kauriit kulkevat jäällä, ja käyvät syömässä mustikanvarpuja Kivinokasta.

Toinen luonnonystäviä sykähdyttävä muutos on ollut saukon entistä säännöllisempi oleilu Vanhankaupunginlahdella. Saukon olemassaolo on helpointa huomata talvella sulapaikkojen luona, etenkin Vanhankaupunginkoskella, jonka sulissa se kalastaa. Itse saukkoa ei yleensä näe kuin pimeällä, mutta sen jälkiä on kosken rannoilla usein paljon. Talvella 2014–15 alueella nähtiin ensi kertaa saukkopoikue. Saukko on erakko, joka kulkee kalastamassa laajalla alueella. Vanhankaupunginlahden saukot kulkevat ilmeisesti Vantaajoen vesistöalueella.

Rusakko on tavallinen näky Viikin pelloila. Kaneja esiintyy asutuksen luona Arabianrannassa ja Viikin teollisuusalueella. Metsäjänis on hävinnyt alueelta.

Kettuun voi Viikissä parhaiten törmätä aamu- tai iltahämärissä kulkiessa. Talvella ketut kulkevat usein jäällä.

Saalisko ketulla mielessä? Kuva: Eero Haapanen

Saalisko ketulla mielessä? Kuva: Eero Haapanen

Mäyrä on vaikea nähdä, koska se liikkuu vain hämärissä. Sen nimikkopaikassa Mäyrämetsässä on iso kolomuodostelma, joka on ollut olemassa jo 1960-luvulla.

Aikaisemmin kesäaikaan Viikissä oleili hirviä, jopa vasan kanssa ruovikossa läpi kesän vielä 2000-luvun alussa. Myös valkohäntäkauris on tehnyt vasoja Viikissä, viimeksi 2006. Nykyään nämä kaksi lajia vain toisinaan vierailevat alueella.

Tavallisimmat pikkupedot ovat kärppä ja lumikko. Nämä vikkelät eläimet saalistavat myyriä, linnunpoikasia ja hyönteisiä. Niiden runsaus vaihtelee vuodesta toiseen, huonoina myyrävuosina kärppiä ja lumikoitakin on vähemmän. Kärppiä näkee alueella hyvin säännöllisesti, ja vielä useammin niiden lumijälkiä talviaikaan. Vanhankaupunginlahden lajistoon kuuluu myös näätä. Siitä on tehty viime vuosina havaintoja etenkin lahden itärannan metsissä. Näätä syö ajoittain isoista pöntöistä paljon uuttukyyhkyjä, toisinaan se syö pöntöistä lehtopöllönkin poikasia.

Pikkunisäkkäistä tavallisimpia ovat metsämyyrä, metsä- ja vaivaishiiri sekä metsäpäästäinen. Nämä kaikki ovat alueella runsaita, joskin vilaukselta nähtynä vaikeasti lajilleen tunnistettavissa.

Vesimyyriä elelee peltoja halkovissa ojissa, joissa niiden kulkuaukkoja on helppo havaita. Näissä ojissa pulikoivia vesipäästäisiä nähdään säännöllisesti.

Siili on melko vähälukuinen Vanhankaupunginlahdella. Myös piisamien kohtaaminen on ollut viime vuosina harvinaisempaa.

Vanhankaupunginlahden vaihtelevat maastot tarjoavat hyvät elinmahdollisuudet lepakoille. Alueelta on tavattu useita lepakkolajeja: pohjanlepakko, vesisiippa, korvayökkö, viiksisiippa ja Kivinokasta lisäksi uhanalainen pikkulepakko. Lepakot käyttävät päiväpiiloinaan rakennusten ullakoita ja lahtea ympäröivien metsien vanhoissa puissa olevia koloja. Hämärän tullen eläimet lähtevät saalistamaan meren ja ruovikoiden ylle sekä vanhoihin metsiin. Lepakot horrostavat talven yli rakennusten kivijaloissa.

Harmaahylje on tavallinen Helsingin vesialueilla, mutta matalalla Vanhankaupunginlahdella niitä ei ole vielä nähty.

Koiranomistajien tulee muistaa pitää lemmikkinsä kytkettynä. Vuonna 2015 vainun saanut lemmikkikoira piti palokunnan avustuksella kaivaa ulos mäyränkolosta. Vuonna 2011 vapaina juoksevat koirat raatelivat metsäkaurisnaarasta jäällä.

Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja voi käydä katsomassa Kuusiluoto-sivustolla.