Insects

Isolampikorento Keinumäessä. Kuva: Petro Pynnönen

A ruby whiteface in Keinumäki. Photo: Petro Pynnönen

Many discoveries are yet to be made

Vanhankaupunginlahti’s most researched insect groups are dragonflies and hoverflies, with the area’s other insect groups still awaiting to be catalogued. Although the area’s poor-quality, turbid waters make it a less-than-ideal habitat for dragonflies, which need water to reproduce, the area is home to a range of dragonfly species. The range of hoverflies found in the habitats surrounding the bay, on the other hand, is so vast that there are even some international rarities living in the area. According to hoverfly researchers, the area can be considered not only a bird paradise, but a hoverfly paradise as well. However, the living conditions of hoverflies are threatened by the disappearance of waste lands in the wake of new construction.

Dragonflies – jewel-like beauties

Vanhankaupunginlahti is home to a slightly wider range of dragonfly species than most Finnish bays. This is due to the large size of the area and the relatively wide variety of different habitats. However, the populations of individual species are small, owing to the bay’s turbid, low-quality waters. In similar bays located elsewhere in Finland with clearer waters and more diverse aquatic vegetation, dragonfly populations are typically five times as large as those of Vanhankaupunginlahti.

A survey of Vanhankaupunginlahti’s dragonflies was conducted in 2012, in addition to which individual sightings have been recorded from the area. A total of 29 different dragonfly species have been sighted in the Natura area, whereas the number of species sighted in the entire bay area is 35.

Larvae protected by vegetation

Dragonfly larvae live underwater. They are predators that hunt by sight, due to which turbid water makes it more difficult for them to find food. The larvae also need aquatic plants to provide protection against other predators. The best places for dragonfly larvae in Vanhankaupunginlahti are the small ponds found among the reeds, as the waters of these ponds are slightly filtered as a result of passing through the area’s vegetation. Examples include the pond located in Pornaistenniemi in front of the bird hide and bird watching tower, the Hakaniemi shoreline, the pond in front of Mölylä and some areas of Saunalahti. Since these ponds have clearer waters than the rest of the bay, they provide dragonfly larvae with better conditions for hunting and aquatic plants with more sunlight. There are also some dragonfly larvae living among the reeds in the vast reed beds themselves. In warm days, as many as tens of thousands of dragonfly larvae may hatch into adult dragonflies in the bay.

The most popular spots are located by the ponds

After hatching into adults, male dragonflies remain near the water surface to guard their territory. Females, meanwhile, fly away to the open areas surrounding the bay, such as the meadows, yards and forest clearings, from whence they eventually return to the bay to mate and lay eggs. The most popular dragonfly territories and egg-laying spots are the protected ponds in the middle of the reeds, which, having clearer waters than the open bay, provide the larvae hatching from the eggs with the best living conditions.

How can you help dragonflies?

The same measures that improve the living conditions of birds also improve the living conditions of dragonflies in Vanhankaupunginlahti. Measures to improve the variety of the reed beds and open water areas, such as dredging, create new channels, coves and small ponds, which serve as territories for dragonflies. The management of pastures and meadows also increases the sizes of open, low-vegetation habitats preferred by dragonflies. The improvement of the bay’s water quality also improves the living conditions of dragonfly larvae.

Rare species

The range of dragonfly species found in Vanhankaupunginlahti include two species listed in Annex IV of the EU Habitats Directive, which must be strictly protected. The Directive prohibits the deliberate killing, trapping and disturbance of these species, as well as the deterioration or destruction of their breeding sites or resting places. The species in question are the Siberian winter damsel and the yellow-spotted whiteface. Siberian winter damsels are found in the pond in front of the Pornaistenniemi bird watching tower and bird hide, as well as in a pond on the coast of Kyläsaari, which is separated from the bay by a narrow neck of gravel. Yellow-spotted whitefaces have been found on the eastern coast of the bay and in the pond in front of Pornaistenniemi. In addition to these, sightings of seven other species that are rare in Finland have been recorded in Vanhankaupunginlahti.

Invalid Displayed Gallery

Kukkakärpäset – harvinaisuuksia ja kansainvälistä loistoa

Jo aikaisin keväällä leskenlehtien ja pajujen kukkiessa kukkakärpäsiä (heimo Syrphidae) näkee kukissa hyörimässä ja siitepölyä sekä mettä nauttimassa. Siitepölystä hyödynnetään proteiinit ja mesi on niin vahva energiapakkaus, että kärpäset voivat lentäessään pysytellä paikoillaan ilmassa kuten kolibrit ja häiriön sattuessa kadota paikalta salamannopeasti. Moni on varmaan metsäpoluilla kulkiessaan näitä paikallaan pörrääviä otuksia nähnytkin. Ne ovat koiraita, jotka ovat ns. partiolennossa ja tarkkailevat reviirilleen mahdollisesti saapuvia naaraita parittelu mielessään. Tämä voi tapahtua nopeasti myös lennossa.

Useat kukkakärpäslajit matkivat olemukseltaan ja väritykseltään myrkkypistiäisiä esimerkiksi ampiaisia. Tämä mimikry eli naamiointiväritys ilmeisesti estää kärpäsiä joutumasta hyönteissyöjälintujen suihin. Linnut ovat oppineet välttämään näitä keltamustarotsisia veijareita. Jotkut lajit ovat myös pörröisten kimalaisten ja pistiäisten näköisiä, mutta näillä on pitkät tuntosarvet ja kukkakärpäsillä taas hyvin lyhyet, maastossa tuskin erottuvat.

Kukkakärpästen toukat ovat hyvin erikoistuneita ravintoonsa nähden. Suurin osa lajien toukista syö kirvoja, jotkut elävät lahopuulla ja erään suvun lajit putkikasvien juurissa. Muutaman lajin toukat elävät jopa veden alla pitkän pinnalle ulottuvan hengitysputkensa varassa ja suodattavat ravinnokseen vedessä esiintyvää mikroskooppista orgaanista ainesta. Sienilläkin on omat lajinsa. Erään lajin toukka elää jopa kuusen pihkassa eikä tiedetä miten se pihkasta voi ravintonsa saada, ehkä jokin mikroskooppinen sieni voi tulla kyseeseen. Muurahaispesissäkin elelee useiden lajien toukkia. Muurahaiset eivät niistä kuitenkaan tunnu välittävän, vaan antavat olla rauhassa. Toukat syövät murkkujen jätöksiä ja niiden kuolleita toukkia sekä mahoja munia, mutta välillä pistelevät elävääkin materiaalia suihinsa. Ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten pesissä elää muutamia kukkakärpäslajien toukkia. Ne toimivat lähinnä puhtaanapitotyöläisinä kuten murkkupesissäkin elävien lajien toukat. Kukkakärpäset ovat jaloja eläimiä, mutta pari poikkeusta on, sillä erään lajin toukka viihtyy lehmänlannassa ja toinen saman suvun laji hirvieläinten jätöksissä.

Ihmisen kannalta kukkakärpäset ovat erittäin hyödyllisiä pölyttäessään tehokkaasti kasveja ja tietenkin siksi, että suurin osa eri lajien toukista syö valtavia määriä kasveja tuhoavia kirvoja.

Kukkakärpäset Vanhankaupunginlahdella ja reuna-alueilla

Herttoniemen, Vanhankaupunginlahden, Viikin ja Arabian-Toukolanrannan kukkakärpäsfaunaa on tutkittu aktiivisesti vuodesta 1998 lähtien, vanhempia havaintoja alueen lajistosta ei ole tiedossa. Parhaiten tunnettuja ovat Herttoniemen alueet ja Viikin arboretum, mutta keräilyä on suoritettu myös lahden toisella rannalla Arabian-Toukolan puolella. Valitettavasti siellä olleet hienot ruderaattialueet ovat peittyneet tai peittymässä rakentamisen alle. Näitä joutomaiksi luettuja alueita ei juuri arvosteta, mutta ne ovat kuitenkin kasvistoltaan hyvin monipuolisia ja hyönteisrikkaus on niissä suuri. Nämä seikat houkuttelevat alueille runsaasti myös hyönteis- ja siemensyöjälintuja. Valitettavasti ruderaatit ovat kuitenkin yhä enenevässä määrin katoava luonnonvara tehokkaan rakentamisen myötä.

Vuoden 2015 loppuun mennessä on tutkimusalueella havaittujen kukkakärpästen lajiluku 209. Maassamme on nyt tavattu 355 lajia, joten reilusti yli puolet Suomen lajeista on löytynyt täältä. Joukossa on 10 maallemme uutta lajia, joista muutamat jopa kansainvälisiä harvinaisuuksia. Uhanalaisia lajeja on 8. Alueelta on myös tavattu lukuisia muitakin harvinaisuuksia, joita ei juuri muualta maasta ole löytynyt. Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä ovathan alueen biotoopit aivan mahtavat. Vanhankaupunginlahti tunnetaan vanhastaan kuuluisana lintuparatiisina, mutta nyt on aihetta kutsua aluetta myös kukkakärpäsparatiisiksi!

Kirjallisuutta

Haarto A. & Kerppola S. 2007: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja [Finnish hoverflies and some species in adjacent countries]. – 647 s. Otavan kirjapaino Oy Keuruu.

Kerppola, S. 2011: Helsingin Vanhankaupunginlahden ja reuna-alueiden kukkakärpä­set (Diptera, Syrphidae). – Sahlbergia 17(2): 5-19. Helsinki, Finland, ISSN 1237-3273. https://www.luomus.fi/fi/sahlbergia